Hyvää joulua kaikille! :)
Joulu on kiva juhla. Yhdessäoloa läheisten kanssa, hyvää ruokaa ja hiljentymistä arjen kiireiltä. On myös mukavaa kun saa lahjoja, varsinkin kun lahjat yleensä ovat kalastusaiheisia :)
Tänä vuonna sain loistavaa luettavaa ja viihdyttävää katseltavaa. Pakko kyllä sanoa, että kys. elokuva oli pirun viihdyttävä. Taltioitu kuvamateriaali on visuaalisesti erittäin kaunista katsottavaa, maisemat kerrassaan loistavia ja tunnelma leffassa muutenkin kohdillaan.
Ostin itselleni "joululahjaksi" jo aiemmin pelastautumispuvun. Mallia kuiva välipuku, tarkemmin sanottuna Ursuit MPS 5113. Olen jo pitkään harkinnut jonkin näköisen pelastautumispukineen hankintaan ja tosiaan tuli ostettua tuo MPS. Puku on siis päälimmäisen vaatekerraston alle puettava. Käytännössä siis puvun alle ladataan sään mukaan lämmintä vaatetta ja päälimmäiseksi kuorivaatteet. Kuivaa ja turvallista.
Tuli tilattua muutamia Isluren valmistamia Tuikkareita testiin. Rumiahan nuo ovat, mutta jos uinti on yhtään kuvaillun mukaista niin varmasti tulevat saamaan peliaikaa kuhan vetohommissa. Toi vaapun haku on itellä ainakin ollut se tekijä, mikä on erottanut jyvät akanoista. Johonkin vaappuihin vaan pystyy paremmin sen hakevuuden luomaan. Merimetsot ovat suhteellisen hyviä viritettäviä ja ne kyllä ovatkin omia suosikkeja kuhan vetouistelussa. Antaneet vuodesta toiseen hyvin kalaa ja jotenkin vedän kuhaa mielummin käsityönä tehdyillä vaapuilla kuin muovisilla kiinan ihmeillä. Katsotaan miten ensi kesänä käy. Ihan varma olen, että nuo Tuikkarit ovat toimivia kapistuksia, mutta eihän niihin kyllä mitenkään saa samanlaista hohdokkuutta kuin käsityönä tehdyissä vaapuissa on.
Vene on jo nostettu, vaikka olisi hyvin voinut pitää koko joulukuun... Ei kai muuta ku jäiden tuloa odottamaan, kai sitä pilkillä on pakko ainakin se yks kerta käydä. :)
Näin voi sit oikeesti käydä Tommi. Varsinkin sulle :)
All rivers run towards the Sea... but the sea Is never full
sunnuntai 25. joulukuuta 2011
maanantai 21. marraskuuta 2011
Syksyistä jigikalastusta
Syksy on ihmisen parasta aikaa. Näin ainakin omasta mielestäni.
Jigikalastus on todella mukavaa vaihtelua ainaiselle hauen jahtaamiselle, hauen kalastus on omalla kohdallani kokenut pienen inflaation. Onhan sekin mahtavaa touhua, mutta nyt olen innostunut jiggailusta ihan täysin. Kerta kaikkiaan siistiä touhua ja mikä parasta, saa tuoretta A-luokan kalaa suoraan ruokapöytään.
Viime aikoina tullut käytyä pääsääntöisesti Merimaskun salmessa ja sieltä on kyllä tullut kalaa hyvin. Joku voi miettiä, että miksi "poltan" omia paikkojani, mutta tässä tapauksessa siitä ei ole kyse. Kys. paikalla pyörii päivittäin 20-30 eri venekuntaa plus rannalta kalastusta harjoittavat. Joten paikka on yleisesti kalamiesten tiedossa ja kalastuspaine siellä on valtava. Silti sieltä saa kalaa, joka ainakin minun järjelläni ajateltuna tarkoittaa, että siellä on oltava valtavat kalamassat. Syvyyttä riittää keskellä 8 metriä ja reunatkin ovat äkkisyvät.
Syksyn aikana veneeseen tuolta on noussut arviolta 40 kuhaa, joista mitan täyttäviä ollut 21. Suurimmat olleet siinä 42cm paikkeilla. Ollaan nyt päädytty nostamaan henk.koht alamittaa siihen 40cm, koska 37cm kalat eivät ole välttämättä edes päässeet vielä kutemaan. Joten kannamme oman kortemme kekoon, jotta Saaristomeren kuhan keskikoko kasvaisi tulevaisuudessa. Ahvenia tuolta tulee myös todella hyvin, ihan nättiä 500g kalaakin välillä. Ahventa on tullut varmasti useampi sata, joita tullut otettua muutamia evääksi. Itse olen pitkän aikaa jo harjoittanut valikoivaa kalastusta, eli otan kalaa ylös vain sen verran mitä omassa perheessäni syödään, muut saavat vapautensa takaisin.
Jigeistä parhaiten ovat pelittäneet kalajigit. Big Hammerit, Bass Assasinit, Relaxin kopytot ja muut saman tyyliset kalajigit. On joku toukallakin jotain saanut, mutta pääasiassa kalajigit ovat olleet parempia. Jigikoukun paino on ollut 10g, jolla saa jo riittävän tuntuman pohjaan ja uitto on näin syksylle sopivaa leijumista. Jigikoukkuja on tullut viime aikoina valettua itse, joka on todella helppoa ja rentoa. Siinä voi jopa muutaman bisoshouffenin valamisen lomassa nauttia. Koukku vaihtoehtoja on useita ja kustannukset pysyvät maltillisina. Hyvä laatuisia jigikoukkuja saa ostettua alle 20 senttiä kappaleelta. Tähän vielä lyijy, jota onnistuin saamaan ilmaiseksi niin ei tule laadukkaat jigipäät kalliiksi. Saa sellaisen koukun kun tahtoo ja eivät varmasti heilu, niinkuin osassa ns. "laatu" jigipäissä koukku tekee. ;)
Lopussa vielä kuvia parhaiten pelittäneistä jigeistä, itse valetuista jigipäistä ja pari maisemakuvaa loppukesästä.
Kireitä kaikille tasapuolisesti!
Jigikalastus on todella mukavaa vaihtelua ainaiselle hauen jahtaamiselle, hauen kalastus on omalla kohdallani kokenut pienen inflaation. Onhan sekin mahtavaa touhua, mutta nyt olen innostunut jiggailusta ihan täysin. Kerta kaikkiaan siistiä touhua ja mikä parasta, saa tuoretta A-luokan kalaa suoraan ruokapöytään.
Viime aikoina tullut käytyä pääsääntöisesti Merimaskun salmessa ja sieltä on kyllä tullut kalaa hyvin. Joku voi miettiä, että miksi "poltan" omia paikkojani, mutta tässä tapauksessa siitä ei ole kyse. Kys. paikalla pyörii päivittäin 20-30 eri venekuntaa plus rannalta kalastusta harjoittavat. Joten paikka on yleisesti kalamiesten tiedossa ja kalastuspaine siellä on valtava. Silti sieltä saa kalaa, joka ainakin minun järjelläni ajateltuna tarkoittaa, että siellä on oltava valtavat kalamassat. Syvyyttä riittää keskellä 8 metriä ja reunatkin ovat äkkisyvät.
Syksyn aikana veneeseen tuolta on noussut arviolta 40 kuhaa, joista mitan täyttäviä ollut 21. Suurimmat olleet siinä 42cm paikkeilla. Ollaan nyt päädytty nostamaan henk.koht alamittaa siihen 40cm, koska 37cm kalat eivät ole välttämättä edes päässeet vielä kutemaan. Joten kannamme oman kortemme kekoon, jotta Saaristomeren kuhan keskikoko kasvaisi tulevaisuudessa. Ahvenia tuolta tulee myös todella hyvin, ihan nättiä 500g kalaakin välillä. Ahventa on tullut varmasti useampi sata, joita tullut otettua muutamia evääksi. Itse olen pitkän aikaa jo harjoittanut valikoivaa kalastusta, eli otan kalaa ylös vain sen verran mitä omassa perheessäni syödään, muut saavat vapautensa takaisin.
Jigeistä parhaiten ovat pelittäneet kalajigit. Big Hammerit, Bass Assasinit, Relaxin kopytot ja muut saman tyyliset kalajigit. On joku toukallakin jotain saanut, mutta pääasiassa kalajigit ovat olleet parempia. Jigikoukun paino on ollut 10g, jolla saa jo riittävän tuntuman pohjaan ja uitto on näin syksylle sopivaa leijumista. Jigikoukkuja on tullut viime aikoina valettua itse, joka on todella helppoa ja rentoa. Siinä voi jopa muutaman bisoshouffenin valamisen lomassa nauttia. Koukku vaihtoehtoja on useita ja kustannukset pysyvät maltillisina. Hyvä laatuisia jigikoukkuja saa ostettua alle 20 senttiä kappaleelta. Tähän vielä lyijy, jota onnistuin saamaan ilmaiseksi niin ei tule laadukkaat jigipäät kalliiksi. Saa sellaisen koukun kun tahtoo ja eivät varmasti heilu, niinkuin osassa ns. "laatu" jigipäissä koukku tekee. ;)
Lopussa vielä kuvia parhaiten pelittäneistä jigeistä, itse valetuista jigipäistä ja pari maisemakuvaa loppukesästä.
Oli hyvää paisttetuna! |
Omin pienin kätösin valettuja jigipäitä, ovat kyllä toimineet hyvin. |
Auringonlaskua. |
Tää joskus kesän lopulta, mahtava fiilis tulee vieläkin tästä kuvasta. |
Kireitä kaikille tasapuolisesti!
maanantai 17. lokakuuta 2011
Syksyn fiiliksiä
Se on sitten syksy hiipinyt tännekin. Tämä vuodenaika on aina ollut mulle se tärkein ja jota on aina saanut odottaa. Taustoja varmaan siihen löytyy jo siitä, että lapsena tuli odotettua omia synttäreitä jotka sattuvat olemaan syksyllä. Nyt taas aikuisiällä syksyä odottaa ihan toisista syistä. Niistä ehkä päällimäisenä tulee se, että syksyinen kalastus on ollut ainakin minulle yleensä todella palkitsevaa ja on tullut mukavia onnistumisia. Toinen syy on se, että valoisuus vähenee, tulee syys myrskyjä, luonto valmistautuu talviunille ja nämä "ilmiöt" ovat todella väkeviä. Niitä on mahtava seurata ja myötäelää.
Vuosi 2011 on ollut kalastuksellisesti kerrassaan mahatava. Kalan tulo on taas ollut paikka paikoin kiven takana, mutta tämä ei ole ainakaan minua lannistanut, päinvastoin. On kiva huomata, että kova työnteko kalastuksessakin palkitaan. Oma yritteliäisyys, pitkäjänteisyys ja usko omaan tekemiseeen ovat ominaisuuksina joskus kultaakin kalliimpia.
Torstaina pääsee taas kalaan. Kireitä!
Vuosi 2011 on ollut kalastuksellisesti kerrassaan mahatava. Kalan tulo on taas ollut paikka paikoin kiven takana, mutta tämä ei ole ainakaan minua lannistanut, päinvastoin. On kiva huomata, että kova työnteko kalastuksessakin palkitaan. Oma yritteliäisyys, pitkäjänteisyys ja usko omaan tekemiseeen ovat ominaisuuksina joskus kultaakin kalliimpia.
Torstaina pääsee taas kalaan. Kireitä!
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
17.7 Livonsaaressa med Tommi
Tuli heitettyä n. 8h setti Tommin kanssa. Hauskaa oli, kelit olivat hyvät (ehkä liian hyvät kalastukseen). Kalaakin saatiin. Tommi kyykytti meikäläistä 6-2.. Kalat tosi pirteitä, mutta pääsääntöisesti pieniä. Kaikki kalat tuli luomuväreillä, ei paljon ärsyillä ollut vientiä.
Olen vakavasti alkanut pohtia, että ensi vuonna vaihdan veneen toiseen paikkaan. Olisi mukava päästä tutkimaan uusia mestoja, vaikka tuoltakin on kalaa tullut hyvin. Vaatimuksena on oikeastaan vaan ajomatka, eli max 40 minuuttia turusta. Enempää ei kyllä jaksa per. suunta tuhlata. Ehdotuksia otetaan vastaan, mutta tällä hetkellä Parainen houkuttaisi kovasti. Harkitaan ja puntaroidaan, siihen asti kireitä!
Olen vakavasti alkanut pohtia, että ensi vuonna vaihdan veneen toiseen paikkaan. Olisi mukava päästä tutkimaan uusia mestoja, vaikka tuoltakin on kalaa tullut hyvin. Vaatimuksena on oikeastaan vaan ajomatka, eli max 40 minuuttia turusta. Enempää ei kyllä jaksa per. suunta tuhlata. Ehdotuksia otetaan vastaan, mutta tällä hetkellä Parainen houkuttaisi kovasti. Harkitaan ja puntaroidaan, siihen asti kireitä!
perjantai 15. heinäkuuta 2011
Ollut mukamas kiireitä
Kesä on tuntunut todella hektiseltä aika ajoittain. Töitä tullut tehtyä paljon ja vesille en ole ehtinyt niin paljoa, kuin olisin toivonut. Sunnuntaina on tarkoitus lähteä päiväksi kalaan. Satoi tai paistoi, ei merkitystä.
Piikkilänjärvellä tuli käytyä, reissu oli kyllä loistava, mutta paskat ilmat estivät kyllä kalastuksen tehokkaasti. Välillä tuli vettä kaatamalla ja hetken päästä salamoi oikein urakalla. Meni se reissu näinkin, sanottua tuli varmaan kymmenisen tuntia...
Syksyllä käydään haukikalassa mahdollisuuksien mukaan. Kesäloma alkaa 8 elokuuta, mutta siihen on vielä aikaa. Ei muuta ku kireitä siimoja ja löysiä hermoja!
Piikkilänjärvellä tuli käytyä, reissu oli kyllä loistava, mutta paskat ilmat estivät kyllä kalastuksen tehokkaasti. Välillä tuli vettä kaatamalla ja hetken päästä salamoi oikein urakalla. Meni se reissu näinkin, sanottua tuli varmaan kymmenisen tuntia...
Syksyllä käydään haukikalassa mahdollisuuksien mukaan. Kesäloma alkaa 8 elokuuta, mutta siihen on vielä aikaa. Ei muuta ku kireitä siimoja ja löysiä hermoja!
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
Arvioita testatuista varusteista
Olen varusteissani aika tarkka ja vaativa. Maksan mielelläni laadusta ekstraa ja sillä odotan saavani tuotteita, jotka toimivat moitteetta, kestävät rajua käyttöä ja ovat mielekkäitä käyttää.
Tärkeitä varusteita minulle ovat mm. viehelaukku, leukapihdit ja irrotuspihdit. Alla juttua noista kolmesta, omassa käytössäni hyväksi havaituista työkaluista.
Viehelaukku
Viehelaukun virkaa itselläni tällä hetkellä toimittaa ProLogicin Monster Bag. Kokemuksia tästä hirviöstä on parilta kaudelta.
Laukku on palvellut omassa käytössäni hyvin. Tavaraa siihen mahtuu ihan tajuttomasti ja pidän erityisesti päällä sijaitsevasta vetoketjullisesta läppätaskusta. Siellä kulkee kaikki työkalut todella mukavasti ja niihin on helppo päästä käsiksi tarvittaessa. Laukkuun menee vaivatta 7 kpl Planon 3730 kokoisia rasioita. Verkkotaskuihin on helppo ahtaa tarpeellisia kamoja ja itselläni vielä päätytaskuissa kulkee mm. ensiapupakkaus ja sissimuonaa. Kassi on täyteen ahdettuna erittäin ryhdikäs ja olkahihnalla on mukava kanniskella laukkua mukanaan (ei tosin pitkiä matkoja, koska painaa kuin synti). Vettä laukku ei ikävä kyllä pidä, mutta ei sitä nyt kaatosateessa ole tarkoituskaan kalastaa.
+ Tilava
+ Hyvin suunnitellut taskut
+ Ryhdikäs
+ Hyvä kantohihna
+ Hinta (n. 50€)
- Painaa täyteen ahdettuna tonnin
- Ei pidä vettä
Kaiken kaikkiaan hyvä laukku. Ei ole mikään hifilaukku, mutta ajaa asiansa hyvin.
Leukapihdit
Leukapihteinä käyttössäni on Boga Gripit mallia 130. Näitä tullut käytettyä nyt parisen vuotta.
Mitä näistä nyt sit sanois? Kaloja tullut nostettua useita ja suurin näissä roikkunut on painanut 7,3kg. Pihtiosat ovat pyörivät, kahvasta saa tukevan otteen, varmistusnaru on todella kätevä ja puntarilla on helppo katsoa suuntaa antava paino. Yksikään kala ei näistä ole pudonnut ja yhdenkään leukoja en ole onnistunut rikkomaan. Ei näitä kyllä voi muuta kuin suositella. Ainut mikä saattaa kirpaista, on se hinta. Suomessa näistä joutuu pulittamaan päälle sata euroa. Amerikkalainen tuote, niin valmistaja lupaa mekanismille elinikäisen takuun. Ei näitä kyllä rikki saa käyttämällä.
+ Pyörivät pihtiosat
+ Helppo käyttää
+ Kahvan hyvä pito
+ Varmistusnaru on toimiva
- Hinta? (+100€)
Nää on kyllä mahtavat, ei voi muuta sanoa. Jos et vielä omista leukapihtejä ja olet suunnitelemassa kys. härpäkkeiden ostamista, niin osta suosiolla heti Bogat. Tämän parempia saa kyllä hakea.
Koukun irrotuspihdit
Tällä hetkellä irrotuspihtien virkaa ajavat Bakerin HookOutit. Pari kautta käytössä
Miten ihmeessä ilman näitä onkaan tultu toimeen? Ihan törkeen hyvät! Hauen irroittaminen koukuista on näillä yhtä juhlaa. Koukut saa kaivettua todella syvältäkin ilman sen suurempia ongelmia. Mekaanisesti erittäin yksinkertainen ja käytännössä rikkoutumaton rakenne. Ainoa mikä näitä syö on korroosio, koska eivät ole RST. Halvat, kestävät, toimivat ja elämää helpottavat. Näitä tarvii ostaa toiset varalla, mielellään RST versio. Pihdit maksavat n. 14€.
+ Koukkujen irroitus helppoa
+ Rikkoutumaton rakenne
+ Halvat
- Korroosio syö (RST korjaa tämänkin)
Tässä jotain minulle tärkeitä välineitä ja joihin olen ollut tyytyväinen. Uusia välineitä tulee ja menee, mutta nämä ovat olleet positiivisiä tuttavuuksia. Itselle mieluisien varusteiden löytäminen ei aina ole helppoa, on tullut ostettua susiakin ja hyvä niin. Erottuvat ainakin jyvät akanoista.
Kevät tulee! Kohta pääsee kalaan. Ehkä muutaman viikon päästä saa tänne jo kuvia kauden avauksesta. Sitä siis odottamaan.
Tärkeitä varusteita minulle ovat mm. viehelaukku, leukapihdit ja irrotuspihdit. Alla juttua noista kolmesta, omassa käytössäni hyväksi havaituista työkaluista.
Viehelaukku
Viehelaukun virkaa itselläni tällä hetkellä toimittaa ProLogicin Monster Bag. Kokemuksia tästä hirviöstä on parilta kaudelta.
Laukku on palvellut omassa käytössäni hyvin. Tavaraa siihen mahtuu ihan tajuttomasti ja pidän erityisesti päällä sijaitsevasta vetoketjullisesta läppätaskusta. Siellä kulkee kaikki työkalut todella mukavasti ja niihin on helppo päästä käsiksi tarvittaessa. Laukkuun menee vaivatta 7 kpl Planon 3730 kokoisia rasioita. Verkkotaskuihin on helppo ahtaa tarpeellisia kamoja ja itselläni vielä päätytaskuissa kulkee mm. ensiapupakkaus ja sissimuonaa. Kassi on täyteen ahdettuna erittäin ryhdikäs ja olkahihnalla on mukava kanniskella laukkua mukanaan (ei tosin pitkiä matkoja, koska painaa kuin synti). Vettä laukku ei ikävä kyllä pidä, mutta ei sitä nyt kaatosateessa ole tarkoituskaan kalastaa.
+ Tilava
+ Hyvin suunnitellut taskut
+ Ryhdikäs
+ Hyvä kantohihna
+ Hinta (n. 50€)
- Painaa täyteen ahdettuna tonnin
- Ei pidä vettä
Kaiken kaikkiaan hyvä laukku. Ei ole mikään hifilaukku, mutta ajaa asiansa hyvin.
Leukapihdit
Leukapihteinä käyttössäni on Boga Gripit mallia 130. Näitä tullut käytettyä nyt parisen vuotta.
Mitä näistä nyt sit sanois? Kaloja tullut nostettua useita ja suurin näissä roikkunut on painanut 7,3kg. Pihtiosat ovat pyörivät, kahvasta saa tukevan otteen, varmistusnaru on todella kätevä ja puntarilla on helppo katsoa suuntaa antava paino. Yksikään kala ei näistä ole pudonnut ja yhdenkään leukoja en ole onnistunut rikkomaan. Ei näitä kyllä voi muuta kuin suositella. Ainut mikä saattaa kirpaista, on se hinta. Suomessa näistä joutuu pulittamaan päälle sata euroa. Amerikkalainen tuote, niin valmistaja lupaa mekanismille elinikäisen takuun. Ei näitä kyllä rikki saa käyttämällä.
+ Pyörivät pihtiosat
+ Helppo käyttää
+ Kahvan hyvä pito
+ Varmistusnaru on toimiva
- Hinta? (+100€)
Nää on kyllä mahtavat, ei voi muuta sanoa. Jos et vielä omista leukapihtejä ja olet suunnitelemassa kys. härpäkkeiden ostamista, niin osta suosiolla heti Bogat. Tämän parempia saa kyllä hakea.
Koukun irrotuspihdit
Tällä hetkellä irrotuspihtien virkaa ajavat Bakerin HookOutit. Pari kautta käytössä
Miten ihmeessä ilman näitä onkaan tultu toimeen? Ihan törkeen hyvät! Hauen irroittaminen koukuista on näillä yhtä juhlaa. Koukut saa kaivettua todella syvältäkin ilman sen suurempia ongelmia. Mekaanisesti erittäin yksinkertainen ja käytännössä rikkoutumaton rakenne. Ainoa mikä näitä syö on korroosio, koska eivät ole RST. Halvat, kestävät, toimivat ja elämää helpottavat. Näitä tarvii ostaa toiset varalla, mielellään RST versio. Pihdit maksavat n. 14€.
+ Koukkujen irroitus helppoa
+ Rikkoutumaton rakenne
+ Halvat
- Korroosio syö (RST korjaa tämänkin)
Tässä jotain minulle tärkeitä välineitä ja joihin olen ollut tyytyväinen. Uusia välineitä tulee ja menee, mutta nämä ovat olleet positiivisiä tuttavuuksia. Itselle mieluisien varusteiden löytäminen ei aina ole helppoa, on tullut ostettua susiakin ja hyvä niin. Erottuvat ainakin jyvät akanoista.
Kevät tulee! Kohta pääsee kalaan. Ehkä muutaman viikon päästä saa tänne jo kuvia kauden avauksesta. Sitä siis odottamaan.
tiistai 29. maaliskuuta 2011
Ajatuksia tulevasta kaudesta
Polte alkaa olemaan sietämätön ja eikä yhtään helpota, että ulkona vaan tulee lisää lunta. Normaalisti jääpeite on väistynyt huhtikuun puolivälissä, mutta tänä vuonna en olis yhtä varma. Saaristomerellä on tällä hetkellä jäätä yllinkyllin. Keskiarvo taitaa olla lähellä 65 senttimetriä... Masentavaa? Kyllä. No kaikki aikanaan, eiköhän sinne vesille ehditä tässä kuukauden sisällä jo ensimmäistä kertaa.
Keväinen hauenkalastus saattaa olla todella antoisaa, mutta samalla erittäin vaikeaa. Tärpit saattavat jäädä vähiin ja saalin saaminen ei todellakaan ole itsestäänselvää. Kalojen koko taas tuppaa olemaan suurempaa, mitä kesällä on totuttu saamaan. Hauki täydessä mätilastissa voi helposti painaa muutaman kilon enemmän mitä kutenut hauki. Juuri keväällä on kaikista parhaimmat mahdollisuudet saada se tavoiteltu kymppikiloinen. Silti kalastan haukea mielummin syksyllä, kuin keväällä.
Varusteita on tullut hankittua kiitettävää tahtia. Jenkeistä on tulossa uusi kela (Curado 301E), karttaplotteri tuli hankittua joulukuussa, uusi jerkkivapa odottaa sisäänajoaan ja kalastusmessuilta tarttui mukaan nippu uusia uistimia. Karttaplotteri tuo toivottua vapautta vesillä liikkumiseen, koska ei tarvitse koko aikaa tähyillä kiviä silmä kovana. Laitteen pitäisi näyttää lähestyvät kivet ja karikot näytöllä. Joka vuosi joku epäonnekas silti onnistuu löytämään uuden kiven, jota ei ole painettu mihinkään karttaan. Tarvii koputtaa puuta, etten se tänä vuonna olisi minä :)
Heinäkuussa on taas vuorossa aina yhtä mahtava The Annual Piikkilänjärvi Challenge :D Tällöin on tarkoitus jättää hauenkalastus hetkeksi ja keskittyä kuhaan. Luvassa on mitä parhainta seuraa, nestetasapainon ylläpitämistä, hyvää ruokaa ja toivottavasti kelitkin suosivat meitä. Ehdottomasti yksi kalastuskauden kohokohdista. Tämä on siis kolmas vuosi putkeen, kun vetäydymme arjesta pidennetyksi viikonlopuksi nauttimaan edellämainituista asioista. Reissut ovat tähän asti olleet aivan pirun mahtavia ja uskon, että tämäkään reissu ei tee poikkeusta! :)
Summa summarum, tarkoitus on tänä vuonna viettää vesillä enemmän aikaa ja laajentaa omaa reviiriään mahdollisuuksien mukaan. Saaliista ei ole paineita. Kalaa ei pyydetä, vaan se saadaan. Näinhän se yleensä menee. Vesille mennään pitämään hauskaa, nauttimaan mahtavista maisemista, kokemaan elämyksiä ja tottahan toki siinä sivussa voi muutaman bisoshouffenin nauttia.
Linkki jäätilanteen seuraamiseen: http://www.smhi.se/oceanografi/istjanst/produkter/arkiv/sstcolor/sstcolor_20110328.pdf
Keväinen hauenkalastus saattaa olla todella antoisaa, mutta samalla erittäin vaikeaa. Tärpit saattavat jäädä vähiin ja saalin saaminen ei todellakaan ole itsestäänselvää. Kalojen koko taas tuppaa olemaan suurempaa, mitä kesällä on totuttu saamaan. Hauki täydessä mätilastissa voi helposti painaa muutaman kilon enemmän mitä kutenut hauki. Juuri keväällä on kaikista parhaimmat mahdollisuudet saada se tavoiteltu kymppikiloinen. Silti kalastan haukea mielummin syksyllä, kuin keväällä.
Varusteita on tullut hankittua kiitettävää tahtia. Jenkeistä on tulossa uusi kela (Curado 301E), karttaplotteri tuli hankittua joulukuussa, uusi jerkkivapa odottaa sisäänajoaan ja kalastusmessuilta tarttui mukaan nippu uusia uistimia. Karttaplotteri tuo toivottua vapautta vesillä liikkumiseen, koska ei tarvitse koko aikaa tähyillä kiviä silmä kovana. Laitteen pitäisi näyttää lähestyvät kivet ja karikot näytöllä. Joka vuosi joku epäonnekas silti onnistuu löytämään uuden kiven, jota ei ole painettu mihinkään karttaan. Tarvii koputtaa puuta, etten se tänä vuonna olisi minä :)
Heinäkuussa on taas vuorossa aina yhtä mahtava The Annual Piikkilänjärvi Challenge :D Tällöin on tarkoitus jättää hauenkalastus hetkeksi ja keskittyä kuhaan. Luvassa on mitä parhainta seuraa, nestetasapainon ylläpitämistä, hyvää ruokaa ja toivottavasti kelitkin suosivat meitä. Ehdottomasti yksi kalastuskauden kohokohdista. Tämä on siis kolmas vuosi putkeen, kun vetäydymme arjesta pidennetyksi viikonlopuksi nauttimaan edellämainituista asioista. Reissut ovat tähän asti olleet aivan pirun mahtavia ja uskon, että tämäkään reissu ei tee poikkeusta! :)
Summa summarum, tarkoitus on tänä vuonna viettää vesillä enemmän aikaa ja laajentaa omaa reviiriään mahdollisuuksien mukaan. Saaliista ei ole paineita. Kalaa ei pyydetä, vaan se saadaan. Näinhän se yleensä menee. Vesille mennään pitämään hauskaa, nauttimaan mahtavista maisemista, kokemaan elämyksiä ja tottahan toki siinä sivussa voi muutaman bisoshouffenin nauttia.
Linkki jäätilanteen seuraamiseen: http://www.smhi.se/oceanografi/istjanst/produkter/arkiv/sstcolor/sstcolor_20110328.pdf
maanantai 28. maaliskuuta 2011
Ensiaskeleet
Minäkin päätin ruveta kirjoittamaan blogia. Olin pohtinut asiaa jo hetken ja keskustelu hyvän ystäväni kanssa sai minut kokeilemaan.
Mitäkö tämä tulee pitämään sisällään? Nimestä voi jo jotain päätellä... :D Tarkoitus on kirjoittaa minulle rakkaasta harrastuksesta ja muutenkin eräilyyn liittyvistä asioista, mutta voihan aiheet rönsyillä tämän tästä. Saa nähdä mitä kaikkea sitä tuleekaan mieleen :)
Olen pitkään pohtinut kalastamisen merkitystä minulle ja on pakko sanoa, että se on valtavan tärkeä asia itselleni. Eräänlainen henkireikä, terapiaa ja ennen kaikkea tapa karistaa arki ainakin hetkeksi. Kalastaminen on paljon muutakin, kuin sitä uistimen heittämistä, kalan saamista ja vesillä olemista. Olen alkanut yhä enemmän ajatella, että se on elämäntapa. Suuren osan kalastuksesta itselleni muodostaa alan kirjallisuuden lukeminen, välinehankinnat, toisten kalamiesten reissuraporttien lukeminen, kalastusreissujen suunnittelu ja tiedon hankkiminen kalastuksen uusista tuulista.
Addiktioita ja hurahtamisia erinäisiin asioihin syntyy kovin helposti, mutta tämä tauti on tullut jäädäkseen. Olen kalastanut pikkupojasta lähtien ja se tunne, kun kala tärppää, se valtaa minut aina ja aina vaan uudestaan. Se on eräänlainen adrenaliinimyrsky jonka valtaan vaan joutuu ja sen jälkeen on turha pyristellä pois, koukussa on ja pysyy! Varmasti liittyy johonkin alkukantaiseen aistiin, joka on joskus ollut elinehto hengissä pysymiselle. Se on se juttu minkä takia minä teen tätä ja jonka vuoksi kaipuu vesille on jatkuvaa.
Laitan loppuun vielä muutaman kuvan viime kaudesta!
P.S
Kireitä siimoja kaudelle 2011!
Mitäkö tämä tulee pitämään sisällään? Nimestä voi jo jotain päätellä... :D Tarkoitus on kirjoittaa minulle rakkaasta harrastuksesta ja muutenkin eräilyyn liittyvistä asioista, mutta voihan aiheet rönsyillä tämän tästä. Saa nähdä mitä kaikkea sitä tuleekaan mieleen :)
Olen pitkään pohtinut kalastamisen merkitystä minulle ja on pakko sanoa, että se on valtavan tärkeä asia itselleni. Eräänlainen henkireikä, terapiaa ja ennen kaikkea tapa karistaa arki ainakin hetkeksi. Kalastaminen on paljon muutakin, kuin sitä uistimen heittämistä, kalan saamista ja vesillä olemista. Olen alkanut yhä enemmän ajatella, että se on elämäntapa. Suuren osan kalastuksesta itselleni muodostaa alan kirjallisuuden lukeminen, välinehankinnat, toisten kalamiesten reissuraporttien lukeminen, kalastusreissujen suunnittelu ja tiedon hankkiminen kalastuksen uusista tuulista.
Addiktioita ja hurahtamisia erinäisiin asioihin syntyy kovin helposti, mutta tämä tauti on tullut jäädäkseen. Olen kalastanut pikkupojasta lähtien ja se tunne, kun kala tärppää, se valtaa minut aina ja aina vaan uudestaan. Se on eräänlainen adrenaliinimyrsky jonka valtaan vaan joutuu ja sen jälkeen on turha pyristellä pois, koukussa on ja pysyy! Varmasti liittyy johonkin alkukantaiseen aistiin, joka on joskus ollut elinehto hengissä pysymiselle. Se on se juttu minkä takia minä teen tätä ja jonka vuoksi kaipuu vesille on jatkuvaa.
Laitan loppuun vielä muutaman kuvan viime kaudesta!
P.S
Kireitä siimoja kaudelle 2011!
Veden viljaa etsimässä |
Aito luonnonkala |
Virheetön yksilö pääsemässä takaisin kotiinsa |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)